Suomessa ilmanvaihto ja sisäilman laatu ovat olleet jo vuosikymmeniä keskeinen osa asumisen ja rakentamisen kulttuuria. Me suomalaiset ymmärrämme luonnostaan, miten tärkeää on hengittää puhdasta sisäilmaa – talot ovat tiiviitä, talvikausi on pitkä ja lämmitysjärjestelmät toimivat suuren osan vuodesta. Hyvä ja tasapainoinen ilmanvaihto ei ole ylellisyyttä, vaan käytännöllinen ja välttämätön osa terveellistä arkea. Sisäilma on meillä kansanterveyden ja asumisviihtyvyyden ydinasioita.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle jää usein se, kuinka suuri osa rakennuksen jatkuvista kustannuksista liittyy juuri ilmanvaihtoon ja erityisesti suodattimiin. Suomessa panostetaan paljon sisäilman puhtauteen, mutta suodattimien todellista energiankulutusta ei aina arvioida riittävän tarkasti. Ilmanvaihdon sähkönkulutus muodostaa merkittävän osan kiinteistön vuosittaisista kustannuksista, ja suodattimen valinnalla on siihen suora vaikutus.
Ongelma korostuu silloin, kun rakennuksissa käytetään yhä vanhan EN 779 -standardin mukaisia F7- tai F9-merkintöjä. Vanha standardi ei kerro mitään suodattimen todellisesta kyvystä poistaa kaikkein vaarallisimpia hiukkasia – ePM1-fraktiota. F7-suodatin suodattaa pääasiassa ePM10-hiukkasia ja osittain ePM2,5-hiukkasia, mutta ultrahienot, alle yhden mikrometrin kokoiset hiukkaset kulkevat käytännössä läpi. Monet suomalaiset rakennukset käyttävät yhä tällaisia suodattimia tietämättä, että suojataso ei ole riittävä.
Juuri ePM1-hiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia, sillä ne kulkeutuvat syvälle keuhkorakkuloihin ja edelleen verenkiertoon. Maailman terveysjärjestö WHO:n, THL:n sekä Helsingin yliopiston tutkimuksissa on todettu selkeä yhteys ePM1-hiukkasten ja sydän- ja verisuonitautien, astman, aivoverenkiertohäiriöiden, kognitiivisten sairauksien ja monien muiden terveysongelmien välillä. Vaikka Suomi ei ole samalla tavalla saastunut kuin Keski-Euroopan suurkaupungit, talviset lämpötilainversiot, liikenteen päästöt ja lämmitysratkaisut nostavat silti ultrahienojen hiukkasten määrää merkittävästi.
Tämän vuoksi ISO 16890 -standardi on äärimmäisen tärkeä suomalaisissa rakennuksissa. ISO 16890 perustuu todellisiin hiukkasjakaumiin eikä synteettisiin testipölyihin kuten vanha EN 779. Se kertoo avoimesti ja yksiselitteisesti, kuinka suuren osuuden ePM10-, ePM2,5- ja ePM1-hiukkasista suodatin oikeasti poistaa. Suomessa, jossa ilmanvaihto on olennainen osa rakennusten terveyttä ja turvallisuutta, ISO 16890 on ainoa standardi, johon kannattaa luottaa.
Sisäilman terveysvaikutusten lisäksi on tarkasteltava myös energiankulutusta. Sähkön hinta on vaihdellut Suomessa suuresti viime vuosina, ja jokainen kilowattitunti maksaa. Onkin tärkeää ymmärtää, että suodattimen paine-ero vaikuttaa suoraan ilmanvaihtokoneen energiankulutukseen. Huonosti suunniteltu tai tiivis suodatin voi nostaa vuosikulutusta huomattavasti – ilman että se parantaa ilmanlaatua.
Tästä on olemassa konkreettista ja mitattua tietoa. Ruotsalainen RISE-laboratorio testasi Filter Plus ePM1 65 % -pussisuodattimen, ja tulos oli seuraava:
- ePM1-erotusaste: 65 %
- alkupaine-ero: 65 Pa
- loppupaine-ero: 300 Pa
- pölynvarauskyky: 1204 g
- vuotuinen energiankulutus: 873 kWh
On tärkeää huomioida, että koska Filter Plus -suodattimella ei vielä ole Eurovent-sertifiointia, sille ei saa antaa mitään Eurovent-luokitusta (kuten A, A+ tai B). Sen sijaan voidaan täysin oikein verrata suodattimen todellista mitattua energiankulutusta Eurovent 4/21 -normin esimerkkitasoihin. Samassa ePM1 60–65 % -kategoriassa on suodattimia, joiden vuotuinen kulutus on jopa 2050 kWh. Tämä noin 2,35-kertainen ero johtuu lähes yksinomaan paine-erosta ja suodattimen rakenteesta, ei suodatustehon eroista.
Kun luvut muutetaan rahaksi suomalaisella sähkön hinnalla (0,15 €/kWh), kuva selkiytyy:
- Filter Plus: 873 kWh × 0,15 € ≈ 131 € vuodessa per suodatin
- Eurovent-esimerkkisuodatin: 2050 kWh × 0,15 € ≈ 307 € vuodessa per suodatin
- Ero yhden suodattimen kohdalla: 176 € vuodessa
Koska monissa suomalaisissa kiinteistöissä käytetään kerralla 10–50 suodatinta, kasvaa ero merkittäväksi:
- 10 suodatinta → 1760 € lisää vuodessa
- 20 suodatinta → 3520 € lisää vuodessa
- 50 suodatinta → 8800 € lisää vuodessa
Suomessa arvostetaan laatua, teknistä osaamista ja läpinäkyvyyttä. Samoja periaatteita noudattaa myös Filter Plus. Haluamme olla kumppani, joka tukee suomalaisia kiinteistöjä ja yrityksiä tarjoamalla suodattimia, joiden terveysvaikutukset, suodatustehokkuus ja ennen kaikkea mitattu energiankulutus ovat poikkeuksellisen hyvät. Tavoitteemme on yksinkertainen: Suomessa puhtaan sisäilman ei tarvitse olla kallista. Oikeilla suodattimilla voi saavuttaa sekä paremman terveyden että pienemmän energiankulutuksen.
Hyvä ja terveellinen sisäilma on Suomessa aina ollut kunnia-asia. Nyt on aika varmistaa, että saavutamme sen myös taloudellisesti kestävästi – ISO 16890 -standardin mukaisilla suodattimilla ja todelliseen mittausdataan perustuvalla energiankulutuksella. Filter Plus on valmis tukemaan Suomea puhtaan ja energiatehokkaan sisäilman rakentamisessa.